ginga-blogi.vuodatus.net

Huomasin vähän aikaa sitten, että en pidä Digimonista enää. Ei jaksa kiinnostua, ei jaksa katsoa. Näin. Mutta luultavasti Digimonille käy niin kuin Code Lyokolle. Vuoden päästä innostun ja jaksan taas. Ei ole helppoa olla minä.

Tässä vielä pikkuinen muisto ajoista jolloin aloin pitämään Digimonista:

Mutta niin.

Tänään illalla kun palaan kotiin olen rentoutunut(Ainakin melkein) ja katson GDW:n KAIKKI jaksot. (Se kestää 10 h)

Mitä muuta vielä...

Ai niin joo!

Teen sivulaatikon päivityksistä. Eli sinne lisätään kaikki uudet asiat yms.

Viime torstaina (Silloin pidettiin minun kaverisynkät, joten lahjoista tulee lisää ensi kirjoituksessa.)tilasin yhdestä nettikaupasta Weed-extran. Eli siis kaikki 26-jaksoa samassa boxissa. Mukana on myös 16-sivuinen Weed-vihkonen ja todellinen keräilyharvinaisuus; Weed kännykkäkoru jota ei saa mistään muualta. Kiwaa.

Haha. Hihi. Hihhih.

Kommenttia, kiitos!

Kävin just uimassa ja vesi oli IHANAN LÄMMINTÄ! Uitiin tunti ja tullaan illalla uudestaan. Turun Jukuparkkiin on tarkoituksena nyt lähipäivinä mennä. Kiwaa......

Ja nyt lähden Panfuun veikkaamaan, kumpi voittaa!

Mitä te veikkaatte? Kertokaa kommenteissa!

-"Mitä siitä?" Julius tiuskaisi hieman nolona.

Jasu vastasi:

-"No, kun olet noin pieni ja heikko, sinusta....sinusta ei tule vetokoiraa niin kuin muut pennut.

-"Mi-miten ni-niin? Mi-mi-mi-mikä minusta si-sitten tulee?" Julius kysyi itku kurkussa.

Jasu katsoi ikkunasta ulos, ja jatkoi:

-"Sinusta tulee surkea kääpiömäinen sisäkoira, joka ei osaa mitään muuta kuin vinkua muiden täysikasvuisten edessä. Ja sit- Häh? Julius? Minne se penikka meni?"

Julius oli juossut täyttä vauhtia Lenan perään, joka oli menossa kertomaan muillekkin pennuille, mitä oli tapahtunut. Julius oli kuitenkin niin pieni, että sen jalat eivät jaksaneet juosta kovin pitkälle.

Sitten Juliusta haukuttiin ja näykittiin monta, monta kertaa, mutta Julius ei mielestään ollut niin lapsellinen, että menisi valittamaan siitä äidille. Oli vain kestettävä. Vaikka Julius oli pieni, hän jaksoi kantaa harteillaan monenmoiset ilkkumiset ja puremat. Juliuksen suonissa virtasi sen isän kestävyys, rohkeus myös. Se otti kuitenkin koville.

Eräänä päivänä, kun Julius oli noin 5 kuukautta vanha, se käveli ensimmäistä kertaa yksin metsässä. Yhtäkkiä hän kuuli äänen. Julius kääntyi katsomaan taakseen, muttei nähnyt ketään. Se kuului taas! Juliusta alkoi hieman epäilyttää, mutta hän jatkoi kuitenkin matkaansa. Yhtäkkiä musta varjo hyökkäsi hänen kimppuunsa ja repäisi häneltä pari karvaa pois tassun kohdalta.

-"Auh! HITTO!" Julius voihkaisi ja pian pusikoista ja puista ilmaantui tuttuja hahmoja.

-"Jaahas... Täällä se kääpiö taas oleilee.... Vai niin, vai niin..." Lena ärsytti Juliusta ja naurahti. Lena tuli aivan lähelle Juliusta, ja tokaisi:

-"Sinusta ei taida tulla yhtä hyvää tyyppiä kuin meistä... Tai oikeastaan... Ethän sinä nytkään ole ihan terävin hammas. Hah!"

Silloin Juliuksen pienet pennun silmät muuttuivat punaisiksi, pelottavan kylmiksi pedon silmiksi, kynnet kasvoivat ja myös Juliuksen koko kasvoi huomattavasti. Hän oli saanut tarpeekseen syrjimisestä ja vihasta, jota oli saanut kokea mielinmäärin.

Julius tarttui Lenan kurkkuun todella lujaa, ja riepotti tätä ilmassa ja löi maahan. Viimeiseksi Peto heitti Lenan päin puuta, jolloin puu kaatui Lenan päälle. Sitten Julius pyörtyi. Hän oli tuntenut suurta vihaa ja tappamisen halua aivan liikaa kokoisekseen ja ikäisekseen.

LUKU 2 Loppu

Oli loppukevät lapin eteläisellä puolella. Linnut lauloivat, aurinko paistoi kirkkaasti, monet metsän eläimet olivat koloissaan suojassa kuumuudelta, pilvet olivat korkealla ja taivas oli sininen. Ihmiset olivat onnellisia, koska pian tulisi huomattavasti kesä. 

Ihmisten tavoin, myös huskyt Jared ja Ina olivat onnellisia, koska Ina oli saanut alkukeväällä kolme pentua. Jared oli korvaamaton vetokoira. Joka talvi hän kiisi koiravaljakon kärjessä lumessa täyttä vauhtia vetäen perässään rekeä, jossa oli paljon erilaisia kirjeitä ja paketteja, Jaredin isäntä oli nääs koirankouluttaja ja postinkantaja. Iina taas oli uskollinen seurakoira, joka oli voittanut monia palkintoja näyttelyissä ja agilityissä. Kaikki pennut olivat perineet vanhempiensa punaisen värin ja rohkeuden.

Ensimmäinen pentu oli nimeltään Leo. Leo oli melko unelias, mutta leikkisä. Toinen pentu oli nimeltään Lena. Hän oli pentueen ainoa naaras, ja kova riitelemään kolmannen pennun eli Juliuksen kanssa kumpi heistä on rohkeampi. Julius oli pieni mutta pippurinen. Hän ei ollut yleensäkään mitään helpointa seuraa, vaikka oli tavallista huskya pienempi.

Jaredilla ja Inalla oli salaisuus, jota ei saisi kertoa pennuille ennen kuin he täyttäisivät kaksi-vuotta. Salaisuus sattuisi Juliukseen kovasti, joten he olivat laatineet tällaisen säännön. Ainoa henkilö jolle salaisuus paljastettiin oli oli pentujen isoveli Jasu. Kukaan ei kuitenkaan aavistanut, että Jasusta olisi vielä haittaa.....

Eräänä päivänä Jasu käveli koirien oleskeluhuoneeseen, jossa Julius istui ja katsoi ikkunasta, kun Jared lähti työhönsä.

-"Moi kakara," Jasu sanoi huolettomasti. "Mitäs puuhaat?"

-"Ei kuulu sulle," Julius vastasi esittäen viileää tyyppiä, koska näki Lenan kurkkivan oven raosta.

Jasu näytti tottuuneen Juliuksen ärhentelyyn ja kysyi:

-"Kuule, haluutsä kuulla pikku salaisuuden jonka meidän vanhemmat kerto mulle?"

Lena kuunteli oven raosta vielä tarkemmin ja hymyili salaperäisesti.

-"JOO! TIETTY! KERRO SE HETI!" Julius huudahti innokkaana.

Jasu väläytti kasvoillensa ilkeimmän hymyn ja alkoi kuiskia jotain Juliuksen korvaan.

LUKU 1 LOPPU

Olin joskus..ööö.... viime kesällä kauhea Code Lyoko fani. Sitten lopetin Code Lyoko fanituksen ja nyt se taas alkoi! Ihana Yumi, ihana Aelita, ihana Odd, ihana Ulrickh, ihana Jeremy. Kaikki täällä taas! Tulee mieleen ajat kun mä leikin bestan kanssa hullun lailla Code Lyokoo! Pitää taas päästä leikkimään sitä, se oli niin hyvä leikki

Kuuntele Yumin, Aelitan, Oddin, Ulrikchin ja Jeremyn lempibändiä eli Subdigitalssia TÄÄLTÄ!

Toivotaan vain että tuo linkki toimii.

(X) Käyn ala-astetta.

(X) Opettani nalkuttaa minulle hyvin usein.

(X) Olen ollut puhuttelussa.

() Olen ollut reksin puhuttelussa

(X) Äitini valitti todistuksestani.

() Isäni valitti todistuksestani.

(X) Minua kiusataan koulussa hyvin usein.

(X) Riitelen joskus kamujeni kanssa.

() Asun kerrostalossa.

() Asun rivitalossa.

(X) Asun omakoti talossa

(X) Minulla on hyvät vanhemmat.....

(X)....mutta joskus he ovat aika ärsyttäviä.

() Vanhempani ovat eronneet.

() Vanhempani aikovat erota.

(X) Minulla on lemmikkieläin.

() Se on koira.

(X) Se on kissa.

() Sen nimi on Saimi.

(X) Sen nimi on Saima.

(X) Olen eläinrakas.

(X) Olen 10000000000000000000000000000000000% eläinrakas.

(X) Minulla on pattipolvet.

() Olen läski.

() Olen ruikku.

(X) Pystyn vetämään vatsaani sisään niin paljon, että leveydekseni jää 2 cm.

(X) Olen tyttö.

() Olen poika.

(X) Minä ja bestikseni emme ole mitään opettajan suosikkeja.

(X) Olemme rasavillejä.

() Olemme luonteeltamme samanlaisia.

(X) Pidän animesta ja mangasta 10000000000000000000000000%:a.

(X) Katson hopeanuolta koko yön.

(X) Minulla on kavereinani myös poikia.

(X) Tykkään keräillä kaikkea laidasta laitaan.

() Perheeni on rikas.

() Perheeni on köyhä.

(X) Perheeni raha tilanne on jotain siltä väliltä.

Tällainen minä olen tällä hetkellä, eli 10 weenä.

lahjoistani tulee juttua sitten myöhemmin.

Jenkun sekablogi on muuten jo 1-vuotta vanha.

Ja huomenna mä täytän jo 10 WUOTTA! Onpas aika vierähtänyt ihan hiton nopeasti! SIISTII!XD

Eikö ookki surkee! Ja anteeksi nyt, kun ei tullutkaan petshopeista kuvia vaikka moni teistä varmasti toivoi niin. Mutta ehkä ensi kerralla......

Ensimmäisen kuvan otin ruutukaappauksella mutta seuraavat kuvat on otettu kameralla.

Anteeksi muuten kuvien huono laatu! Ensin olin karibian rannalla. Löydättekö muuten kuvasta kuinka monta pokopetsiä?

Sen jälkeen poikkesin sairaalassa kun se oli siinä lähellä. ÄÄÄÄÄK! HÄMÄHÄKKI!

Sitten menin kaupungille jossa oli kyllä tooooosi paljon porukkaa.

Sanfranpanfu.....

MOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOI!

Ja viimeisenä iski kauhean kova uimakuume!

Hirviö vesiliukumäki